perjantai 31. maaliskuuta 2017

Long time no see, koska muuta en keksinyt.

Siitä onkin tovi vierähtänyt, kun tekstiä tälle sivulle olen saanut rustattua. Alkuvuoteen on mahtunut paljon ja kurssit sekä työt pitäneet suhteellisen kiireisenä. 

Talven lopussa koin jotain yllättävää, jotain mitä en osannut oikeastaan odottaa. Sainkin pari päivää miettiä ja kävellä suuri näkymätön kysymysmerkki pään päällä. (Yksi luonteenpiirteistäni on omistautuneisuus ja luotan lähimmäisiini sata prosenttisesti. Olen onneksi vuosien saatossa oppinut arvioimaan ihmisiä, jotka oikeasti välittävät ja keihin voi turvautua tilanteessa kuin tilanteessa.) Minulle oli toitotettu kaiken olevan hienosti ja ettei olisi mitään hätää, mutta samalla asiat olikin toisin. Koitan saada huonosti argumentoimalla esille ajatusta siitä, että kun olen luottanut toisen sanoihin ja uskonut kaiken olevan hyvin, voitte kuvitella miten suureen kysymyskuplaan jouduin saadessani kuulla asioiden olevankin päinvastoin. 

Mutta. Kaikesta selviää kun löytyy tarpeeksi itseluottamusta. Täytyy vaan heti yrittää saada arki takaisin raiteilleen, vaikka pari päivää saattaakin vierähtää sängyn pohjalla pitsaa syödessä ja ainoa keino joka saa nauramaan on Frendit tv-sarja. 

Yritän usein löytää asioista positiivisia puolia ja usein se onnistuukin. Ylipäätään mulla on ehkä tapana nähdä asioissa ja etenkin ihmisissä ensin ne hyvät puolet (onko se sitten hyvä vai huono...?). Jo kevääseen mahtuu paljon ohjelmaa. Ensi viikon lauantaina on Onnin ensimmäinen virallinen näyttely ja me lähdetään Botniahalliin sertijahtiin. Ihanaa kun kesälle on suunniteltu näyttelyreissuja, ehdottomasti yksi parhaista tavoista viedä aivot narikkaan hetkeksi muista arjen menoista. Kauniita koiria, tuttuja, uusia tuttuja, uusia kaupunkeja, uusia ja vanhoja (upeita) villakoiria, siistit vaattet ja ehkä vähän viintä. Olen innoissani yhdestä uudesta harrastuksestani! Monet ei tätä touhua ymmärrä, eikä tarvitsekaan. En mäkään sisäistä kaikkia harrastuksia tällä universumilla. 

Kevääseen ja kesään mahtuu myös kasvatustieteen perusopintoja ja töitä sen mukaan kun aikaa on. Tulevalle kesälle olen asettanut tavoitteita ja koitan päästä niihin. Yritän panostaa ja satsata niihin asioihin mistä pidän eniten, kuten ystävät, perhe, villakoirat ja mökkeily sekä tietysti, mikäpä muukaan kuin ruoka


Aamupala = päivän parasateria 



 Cashew-chia-banaani-herukka-mössö kanelilla höystettynä oli kiva herkullinen välipala ennen työvuoroa.


Onnimannin ja ystävän kanssa Vaasan torikahvilassa. 




Vaasassa asumista tältä erää on jäljellä enää noin kaksi ja puoli viikkoa. En ymmärrä miten aika menee välillä näin nopeasti. 

Ihanaa viikonloppua!

-Jenna