Moikka! Tässä samalla ensimmäisiä sanoja miettiessä mielessä pyörii se liikuttava hetki, kun Onni aamulla sai rauhoittavan ja hitaasti vaipui hetkelliseen lepotilaan. Siinä silitellessä Onnia ja istuessa hänen vierellään mietin, miten älyttömän rakas ja korvaamaton tuo koira minulle on. Empaattisen luonteeni johdosta vuodatin tietysti muutaman kyyneleen, vaikka kovasti yritin olla rohkea. En lähde tuomitsemaan itseäni herkkyydestä, koira on ensimmäinen, enkä koskaan ole vastaavassa tilanteessa ollut. Seuraava tilanne menisi luultavasti jo paremmin. Tiesin kuitenkin, että Onnilla oli kaikki hyvin ja toipuminen on edessä.
Sitten itse asiaan. Luapsin kertoa teille meidän lääkärikäynnistä ja sen seuraamuksista. Ensin lääkäri tutki koiran raajat läpikotaisin kynsivalleja myöten. Pidettiin villaa kylkiasennossa ja tutkittiin puoli kerrallaan. Oikeaa polvea tutkittaessa havaittiin patellaluksaatio. Olin hetken hiljaa, sillä Onnin polvet on tutkittu kesän alussa hänen ollessaan reilu vuoden ikäinen ja molemmat polvet todettiin terveiksi. Kerroin tästä tietysti lääkärille ja ihmettelin asiaa, sillä jalan "pompottelua" ei ole ilmennyt. Kyseessä voi hyvin olla trauman aiheuttama luksaatio. Ihmettelin lisää, mutta olin hiljaa ja seurasin tarkasti lääkärin kopelointia. Aiemmin aikaa varatessa neuvottiin pitämään koiraa paastossa vähintään kahdeksan tuntia, noudatin ohjetta. Onni sai rauhoittavan ja pian se kannettiin kuvattavaksi. Voi rakas kun se tuotiin takaisin luokseni, häntä heilui, mutta raajaakaan ei jaksanut liikuttaa, pikkuisen pää nousi.
Lääkäri pyysi minua katsomaan kuvia ja selosti tilanteen. Luksaation usein aiheuttamaa nivelrikkoa ei ollut onneksi vielä kerennyt ilmetä ja siksi suositeltiin leikkauttamaan jalka; ennuste olisi todella hyvä. Muutama puhelu ja seuraava työmaa onkin sitten paikan etsintä, missä Onnin polvi leikattaisiin.
Kyllähän tämä harmittaa ja kovasti. Oltiin juuri päästy hyvään vireeseen agilityn parissa ja tähtäimessä olivat ensi vuoden kisat. Aina ei voi kuitenkaan tietää mitä tuleva tuo tullessaan ja asioihin on asennoiduttava oikealla tavalla. Nyt meillä on edessä seuraavana leikkaus, jonka jälkeen lihashuoltoa, mm. uimista ja tasapainoilua.
Vaikka virkoamista havaittiin, on Onni edelleen vähän uupelo, pian helpottaa. ♥
Olen itse vielä aika pihalla, mitä tarkalleen ottaen tulee tapahtumaan, mutta askel askeleelta mennään eteenpäin ja päivitän aina tilanteita tänne blogiin. Kysymyksiä etenemisestä saa lähettää minulle tänne tai facebookkiin. Myös instagram @astikainenjenna päivittyy usean kerran viikossa!
Mukavaa tiistaita!
-Jenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti