maanantai 5. kesäkuuta 2017

Unelmia ja koulukirjoja

Heipähei! Tänään muistiinpanoja behavioristisesta pradigmasta tehdessä mietin, miksi tätä teen. No syy on selkeä. Tässä on mun tulevaisuus. Tätä mä haluan tehdä. Työskennellä sekä ruotsin että terveystiedon opettajana. Myöhemmin tähtäimessä on rehtorin virka. Luon itse tulevaisuuteni ja siihen tarvitaan just tätä "eeposta".

Kuitenkin. Innostun helposti ja aidosti. Kun puhutaan miehen kanssa ensimmäisestä yhteisestä asunnosta, alan kaivamaan heti aatteita siitä, millaisen kämpän haluan. Tällä hetkellä ajatuksena ja tavoitteena meillä on mun (koska mulla menee varmaan vuosi pidempään) valmistumisen jälkeen ryhtyä bongailemaan kivoja tontteja, hakata paalut maahan ja siitä sitten koota talo kasaan. Siis ihan oma talo. Ajatelkaa. 

Olen pienestä pitäen haaveillut omasta omakotitalosta ja pihasta, jonne voin istuttaa kukkia, päästää koira(t) vapaana juoksemaan, kestitä ystäviä ja nauttia sunnuntaiaamuisin kahvit aamuauringon lämmittämällä terassilla. En oikein ole kerrostaloihmisiä. Tarvitsen omaa rauhaa ja tilaa sekä talon sisä että ulkopuolella.


Myöhemmin varttuessani olen tykästynyt ruuan laittoon ja sillä silmällä vihjaillut, että saisin ideoida keittiön. Olen myös valmis hyppäämään sisustajan saappaisiin. Alkuun ei ole tarvetta isolle talolle, sillä ekassa asunnossa tuskin koko elämää tullaan viettämään. Silti on kiva suunnitella ja piirtää ajatukset mielessä, millaisessa kiinteistössä sitä voitaisiin yhdessä aikaa viettää. Tämäkin plääni sopii meille kummalekin paremmin kuin nenä päähän. :)

Koluan joskus ajanvietteeksi ja pieneksi motivaation lähteeksi opiskeluihin esiin sivustoja jotka muistuttavat minua unelmistani. 

Jos nyt pitäisi jostain valita talomalli, olisi se varmaankin Kannustalolta ja mallia Helmi. Puutalo alkuun olisi varmaan järkevä ja edullisempi ratkaisu.


Pyörin myös Topi keittiöiden sivuilla samalla kuvitellen itseni tuolla, tekemässä ruokaa minulle ja hänelle. 


Olen aina pitänyt Iittalan ajattomista Teema ja Essence astiastoista. Pentik tekee ihania keittiöliinoja, niitä aion jo nyt hankkia Jyväskylän vuokrakämppääni.

 Lasiterassi on sellainen, jonka ehdottomasti haluan. Siellä voi jo aikasin keväällä nauttia aamukahvit ja leivät sekä syödä maukkaita kesän antimia sateen ropinan alla, lyhtyjen valaisemassa tunnelamssa tietenkin. Tälläkin kertaa hakusanaksi Googleen naputin "lasiterassi" ja ensimmäisten nettisivujen joukossa oli Lumon lasiterassit



Lasiterassin sisustukseen nyt valitsisin ehdottomasti Pentikin Saagaa... Olen lapsesta saakka pyörähdellyt joinakin vuosina lapissa perheeni kanssa ja halajan sinne aina joka vuosi uudestaan. Syksyllä olisi ihana käpertyä tuon harmaan torkkupeiton alle.

Totesin äidilleni, etten osaisi päättää, tahdonko esimerkiksi keittiöstä modernimman vai maalaishenkisemmän. Tällä hetkellä olen enemmän modernimman kannalla. Mutta mistä sitä tietää, että olen samaa mieltä muutamien vuosien päästä? Tai että tuleeko talo sittenkin kivestä ja onko se yksi kerroksisen sijaan kaksi kerroksinen?

Haaveita saa ja pitääkin olla. Itse saan unelmieni ääneen puhumisesta lisää motivaatiota ja asennetta. Tyhjästä tämä kaikki ei synny, tiedän sen. Siksi juuri nyt on tehtävä töitä ja opiskella (ja koittaa säästää) ahkerasti, jotta saan myöhemmin kokata, peitellä lapseni  ja nauttia lasin kuohuvaa lasitetulla terassilla, unelmieni (ensi)talossa. Ja ennen kaikkea ajaa mukavasta työpaikasta kotiin. 

Kivaa alkuviikkoa! 

-Jenna


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti