Olen koko ikäni pitänyt valokuvaamisesta. Muistan, kun isä ja äiti ostivat vuonna keppi superhienon pienen hopean värisen digikameran, halusin heti kokeilla, tai oikeastaan leikkiä valokuvaajaa. Muistan myös kuinka hamusin tädin ja hänen silloisen miehensä Canonin järjestelmäkameraa. Myöhemmin rippilahjaksi vuonna 2009 sainkin heiltä lahjaksi ihka oman, Olympuksen järjestelmäkameran. Olin aivan täpinöissäni.
Valokuvailu jäi kuitenkin, syystä tai toisesta hiljalleen unholaan. En tiedä miksi. Ehkä hektinen elämä ja suoraan lukiosta treeneihin juokseminen vei siitä(kin) aikansa. Kaivoin kuitenkin kamerani esiin aina ajoittain, sillä sisäinen valokuvausinto eli ja elää yhä.
Tämän vuoden alussa muuton lomassa tavarakarsintaa tehdessä tuijotin tuota mustaa Olympuksen järkkäriä. Mietin, menenkö vielä vanhalla vai kehtaisinko satsata uuteen. Päädyin pistämään ilmoituksen eräälle facebook kirppari-sivustolle. Olin kysellyt Rajalakamerasta hinta-arvion ja järkkäri meni heti kaupaksi. Vuoden alussa selailin myös läpi millainen kamera sopisi nyt ja tässä elämänvaiheessa käteeni. Ihan "kunnon järkäle" vaiko joku kompaktimpi. Nikon, Canon, Olympus? Isälläni on Canon EOS 700D. Sillä olen jonkin verran kuvia räpsinyt ja kylvännyt lisää valokuvausintoani. Päädyin kuitenkin neuvojen ja kokeilujen jälkeen Olympus OM-D E-M10 järjestelmäkameraan. Paketin mukana tuli kaksi objektiivia, pienempi ja isompi. Kun tilasin tämän setin, sain myös ilmaiseksi pikaisen kurssin aloittelijalle. Parin tunnin keissi pidettiin Postitalossa, Helsingissä. Myöhemmin hommasin vielä itselleni macro-objektiivin, sillä sisimmässäni olen ehkä hiukan pikkutarkka ja rakastan pienien yksityiskohtien taltioimista.
Vielä olen melko maallikko tämän valokuvausmaailman kanssa. Mutta jostain on aloitettava. Ei minusta Uudenmaan piirijoukkuepelaajakaan tullut heti ensimmäisten treenien jälkeen, vaan se vaati monet pujut (pallo livahtaa jalkovälistä maaliin) ja onnistumiset. Olen kuitenkin innoissani tästä uudesta, vielä aluillaan olevasta harrastuksestani ja suunnitelmia on.
Tuon aikaisemmin mainitsemani macro-objektiivin kävin noutamassa tiistaina Espoon Sellosta. Samana iltana, sekä keskiviikkoaamuna koiran kanssa aamulenkillä metsässä testailin ja ihastelin, miten ensimmäistä kertaa elämässäni sain kauniita, "kunnon" kuvia. Asetusten kanssa ja muutenkin koko kameran kanssa teen edelleen tuttavuutta, mutta hiljaa hyvä tulee, eikös sitä niin sanota?
Viikko on ollut vauhdikas ja mennyt liiankin nopeasti. Muru on kesälomalla ja tekemistä on riittänyt, plus mulla yksi työpäivä. Huomenna suunnataan kohti Rantasalmea ja viikonlopun suunnitelmiin kuuluu kehutun Järvisydämen lisäksi visiitti syntymäkaupungissani, Savonlinnassa. Paljon on siis kuvailtavaa!
Mukavaa loppuviikkoa! :)
-Jenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti