maanantai 5. kesäkuuta 2017

Unelmia ja koulukirjoja

Heipähei! Tänään muistiinpanoja behavioristisesta pradigmasta tehdessä mietin, miksi tätä teen. No syy on selkeä. Tässä on mun tulevaisuus. Tätä mä haluan tehdä. Työskennellä sekä ruotsin että terveystiedon opettajana. Myöhemmin tähtäimessä on rehtorin virka. Luon itse tulevaisuuteni ja siihen tarvitaan just tätä "eeposta".

Kuitenkin. Innostun helposti ja aidosti. Kun puhutaan miehen kanssa ensimmäisestä yhteisestä asunnosta, alan kaivamaan heti aatteita siitä, millaisen kämpän haluan. Tällä hetkellä ajatuksena ja tavoitteena meillä on mun (koska mulla menee varmaan vuosi pidempään) valmistumisen jälkeen ryhtyä bongailemaan kivoja tontteja, hakata paalut maahan ja siitä sitten koota talo kasaan. Siis ihan oma talo. Ajatelkaa. 

Olen pienestä pitäen haaveillut omasta omakotitalosta ja pihasta, jonne voin istuttaa kukkia, päästää koira(t) vapaana juoksemaan, kestitä ystäviä ja nauttia sunnuntaiaamuisin kahvit aamuauringon lämmittämällä terassilla. En oikein ole kerrostaloihmisiä. Tarvitsen omaa rauhaa ja tilaa sekä talon sisä että ulkopuolella.


Myöhemmin varttuessani olen tykästynyt ruuan laittoon ja sillä silmällä vihjaillut, että saisin ideoida keittiön. Olen myös valmis hyppäämään sisustajan saappaisiin. Alkuun ei ole tarvetta isolle talolle, sillä ekassa asunnossa tuskin koko elämää tullaan viettämään. Silti on kiva suunnitella ja piirtää ajatukset mielessä, millaisessa kiinteistössä sitä voitaisiin yhdessä aikaa viettää. Tämäkin plääni sopii meille kummalekin paremmin kuin nenä päähän. :)

Koluan joskus ajanvietteeksi ja pieneksi motivaation lähteeksi opiskeluihin esiin sivustoja jotka muistuttavat minua unelmistani. 

Jos nyt pitäisi jostain valita talomalli, olisi se varmaankin Kannustalolta ja mallia Helmi. Puutalo alkuun olisi varmaan järkevä ja edullisempi ratkaisu.


Pyörin myös Topi keittiöiden sivuilla samalla kuvitellen itseni tuolla, tekemässä ruokaa minulle ja hänelle. 


Olen aina pitänyt Iittalan ajattomista Teema ja Essence astiastoista. Pentik tekee ihania keittiöliinoja, niitä aion jo nyt hankkia Jyväskylän vuokrakämppääni.

 Lasiterassi on sellainen, jonka ehdottomasti haluan. Siellä voi jo aikasin keväällä nauttia aamukahvit ja leivät sekä syödä maukkaita kesän antimia sateen ropinan alla, lyhtyjen valaisemassa tunnelamssa tietenkin. Tälläkin kertaa hakusanaksi Googleen naputin "lasiterassi" ja ensimmäisten nettisivujen joukossa oli Lumon lasiterassit



Lasiterassin sisustukseen nyt valitsisin ehdottomasti Pentikin Saagaa... Olen lapsesta saakka pyörähdellyt joinakin vuosina lapissa perheeni kanssa ja halajan sinne aina joka vuosi uudestaan. Syksyllä olisi ihana käpertyä tuon harmaan torkkupeiton alle.

Totesin äidilleni, etten osaisi päättää, tahdonko esimerkiksi keittiöstä modernimman vai maalaishenkisemmän. Tällä hetkellä olen enemmän modernimman kannalla. Mutta mistä sitä tietää, että olen samaa mieltä muutamien vuosien päästä? Tai että tuleeko talo sittenkin kivestä ja onko se yksi kerroksisen sijaan kaksi kerroksinen?

Haaveita saa ja pitääkin olla. Itse saan unelmieni ääneen puhumisesta lisää motivaatiota ja asennetta. Tyhjästä tämä kaikki ei synny, tiedän sen. Siksi juuri nyt on tehtävä töitä ja opiskella (ja koittaa säästää) ahkerasti, jotta saan myöhemmin kokata, peitellä lapseni  ja nauttia lasin kuohuvaa lasitetulla terassilla, unelmieni (ensi)talossa. Ja ennen kaikkea ajaa mukavasta työpaikasta kotiin. 

Kivaa alkuviikkoa! 

-Jenna


torstai 1. kesäkuuta 2017

Sisustamisen alkua

Moikka moi!

Pakko heti tähän alkuun hehkuttaa. Pyörähdettiin kolmen ihmisvoimin tänään Klaukkalan Taikatassussa. Onnilla oli tiedossa polvien tarkastus ja silmien peilaus. Olen Onnin kotiutumisesta saakka tavannut käydä tuolla pienellä klinikalla. Henkilökunta on mukavaa ja kaikinpuolin palvelu kohdillaan. Ja myös tänään, kotiin jäi vietäväksi terveen koiran (polvet 0/0 eikä todettuja perinnöllisiä silmäsairauksia) papereiden lisäksi hyvä mieli. Odotustilassa oli tarjolla pientä purtavaa sekä kahvia, kyllä kelpasi. Tuntuu, että tuommoisilla pienemmillä klinikoilla on jotenkin "henkilökohtaisempi" ote ja ilmapiiri aavistuksen rennompi. Mutta tämä on vain minun kokemus ja mielipide. 

Joulukuussa 2016 Helsinki Puppy Show ja Voittaja Puppy Show. Tuloksina VSP ja ROP.

Noniin, sitten itse asiaan. Mulla jatkuu opinnot syksyllä toisessa kaupungissa, Jyväskylässä. Pääsin hyvissä ajoin etsimään asuntoa, sillä tiesin jo keväällä, että muutto tuonne kauniille kaupungille Päijänteen helmaan olisi edessä. Tuntuu kyllä vähän hölmöltä maksaa asunnosta vuokra jo heinäkuussa, mutta en tahdo joutua enää tilanteeseen, ettei vuokra-asuntoa meinaa millään löytyä. Varsinkin kun en viihdy missä tahansa kämpässä, soluasunnosta puhumattakaan. 

Vaikka pidän ulkoilusta, kaupungilla hengailusta, matkustelusta ja niin edelleen, vietän suurimman osan ajastani varmasti kotona. Siksi on erittäin tärkeää, että koti on viihtyisä ja mieluinen paikka sekä opiskeluun, kavereiden kestimiseen että rentoutumiseen. Olen jo käännellyt erilaisia ideoita, mitä esimerkiksi kylppäriin haluaisin. Värimaailma tulee olemaan jotakuinkin mustavalkoinen, joten myös sen yksityiskohdat tulevat jatkamaan samaa linjaa.



Olen laatinut jonkinlaista listaa (yllä oleva kuva), mitä tyyliä tahdon kylppärissä tuoda esille. Päällimmäisenä ajatuksena on tietysti mahdollisimman pitkälle suomalaisuus tai suomalaisen yrittäjän tukeminen, vaikka koollaasista löytyykin tuo valkoinen pieni punottu kori Hemtexiltä

Pyyhkeet, käsisaippuat, harmaa kylpyhuoneenmatto sekä mustavalkoinen kangaskori ovat Pentikiltä

Oikeassa alakulmassa on upeaa, yksilöllistä käsityötä. Vielä ei omasta omaisuudesta näitä kauniita töitä löydy, mutta tuo "kynttilälautanen" olisi ihana yksityiskohta tuikkuineen. Tuias Unique Handicrafts tekee kauniita ja persoonallisia tuotteita pääosin dreijaamalla. Täällä lisää tietoa yrityksestä, kannattaa tutustua. :)

Vasen yläkulma. Metallinen kori. Tämän löysin googlettamalla "suomalaisia sisustusliikkeitä". Domdom.fi on kahden suomalaisen sisaruksen perustama yritys. He myyvät myös suomalaisia tuotteita. Seuraava lause on lainattu heidän kotisivuiltaan "Oma tuotemerkkimme Monamii Design perustuu samoille arvoille kun toimintamme Domdomissa – halusimme luoda uutta, kotimaista, kestävää ja kaunista skandinaaviseen kotiin. Monamii Designin kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa, ja valikoima tulee pikkuhiljaa monipuolistumaan erilaisiin kodin tuotteisiin."

Pakko myöntää, mutta en tiennyt Balmuirin olevan suomalainen yritys. Superihania tuotteita. Käväisin taannoin Stockmannilla tutustumassa tuotteisiin ja tuoksut oli ihania. Tuommoinen, mikä kuvassa esiintyy, on saatava kylppäriin. 

Odotan vain, että pääsen käymään tässä kuussa uudessa rempatussa vuokrayksiössäni ja suunnittelemaan seuraavaksi millaisen keittiön pöydän ja tuolit rustaan ostoslistalleni! Sohva ja sänky ovat jo tallessa. :)

Mukavaa torstai-iltaa!

-Jenna

tiistai 30. toukokuuta 2017

Lyhyessä ajassa voi kokea paljon.

Moikka taas pitkästä aikaa!

Viikonlopun pikavisiitti Pohjanmaalle oli ja meni. Lauantaiaamuna kello herätti kymmentä yli viis. Lähijunalla Tikkurilaan ja siellä vaihto Intercityyn. Matka sujui jouhevasti kun piti vaihtaa junaa vielä Seinäjoella. Määränpäähän saavuin ajallaan (kerrankin!) jo 11:15. Kyyti odotti valmiina ja parin pysähdyksen taktiikalla suunnattiin kohti saaristoa. 

Kotona ei kerennyt nauttimaan kahvia, joten Tikkurilasta oli ostettava aamukahvi. 

Mökillä odotti iloinen vastaanotto. Alma, supersymppis labbis/aussie-mix toivotti meidät tervetulleiksi. Tarkkaan sitä nuuhkittiin mun vaatteet ja matkatavarat. Luulempa että tais mun pienen miehen, Onni villiksen hajut kiinnostaa enempi kuin mun. :) 

Ihanaa päästä välillä mökille rentoutumaan, vaikka tällä kertaa aikaa ei riittänyt kuin vuorokaudeksi. Siitä huolimatta, mieli lepäsi ja rauhoittui viikon työvuoroista ja stressistä. Ilma oli osittain sateinen, mutta ei ollut este saunomiselle, paljussa löllimiselle ja veneilylle. Kaiken kukkuraksi pöytään oli loihdittu yksinkertaisia, mutta sitäkin maukkaampia mökkiherkkuja. Harmi kun unohtui niistä ottaa kuvamuistot talteen. 

 Almuska 








Jos en ruuasta muistanut kuvia ottaa, niin huussista sitten. Oli pakko. Koska. En ole koskaan törmännyt niin viihtyisään ulkokäymälään! Mä en hirveen hyvin tule toimeen ötököiden enkä erityisesti hämähäkkien kanssa. Yhden lentoon pyrähdyksen kokeilin, kun ovea avatessa uhkaavan tipahduksen teki joku inhottava oranssi (ISO) niveljalkainen. Ja joo tiedän, että nämä kahdeksan jalkaiset ovat hyödyllisiä tapauksia, mutta en silti pidä niistä. Mutta tosiaan, tämä huussi. Erittäin viihtyisä ja tilava, joten pienempi riski silmiä pyöritellessä bongata roikkuva hämppy pään vierestä. Haha.



Sunnuntai-iltana käytiin ihastelemassa auringon laskua Vaasan Mansikkasaarella.

Joskus joitakin asioita ei välttämättä tiedosta vasta kun tulevaisuudessa. Tajusin itse, kuinka varpaillani oikeastaan olin ollut edellisessä parisuhteessa. Oli ikään kuin tunne, että minulla oli jatkuva suorittaminen päällä. Ehkä yritin olla jotain muuta kuin itse oikeasti olen... Nykyisessä suhteessa olen pystynyt olemaan täysin oma itseni heti alusta alkaen ja olenkin yhtä hymyä vaan. Niin paljon samoja haaveita, tavoitteita ja ideoita. Jotenkin uusi, ja aika varmakin tunne. Maanantaina lähtöaamuna sain herätä valmiiseen aamupalapöytään, vaikka toinen kiirehti töihin yhdeksäksi. Ennen ruokailua kävin katsomassa miehelle kravatin tämän viikon lauantain ylioppilasjuhliin. Oli kyllä melkonen "mission impossible". Onneksi Vaasan Aukiasta löytyi mun paitaan sopivan värinen solmio. Vielä lounas ja kahvit murun kanssa, ennen kun suuntasin Onnibussilla kohti Helsinkiä.

Paluumatka osoittautuikin varsinaiseksi rannikkoajeluksi. Olin vahingossa varannut pidempikestoisen matkan, joka vielä kiersi suomen peräreiän kautta Helsinkiin. Bussi oli aikataulusta muutaman minuutin myöhässä. Juoksin pää kolmantena jalkana Kampista Helsingin rautatieasemalle. Jokelaan kun lähtee 30 minuutin välein juna, halusin ehdottomasti keretä siihen tiettyyn junaan, jotta pääsisin edes joskus nukkumaan. Aamulla oli tiedossa herätys töihin 4:45. 

Ihanat rentouttavat pari päivää Vaasassa ihanien ihmisten seurassa piristää aina entisestään ja ei haitannut, vaikka yöunet jäi alle viiteen tuntiin. Lauantaina juhlitaan ylioppilaita!

Mukavaa viikon alkua!

-Jenna

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Nice weekend behind

Pian taakse jäävä viikonloppu meni ohi suunnilleen yhtä nopeasti kuin pendolino. Perjantaina oli vapaapäivä ja tiedossa Onnin pesupäivä illan trimmiä ja lauantain ryhmänäyttelyä varten. Puudelin puunauksen jälkeen suunnattiin Porvooseen saksittavaksi. Mukava vierailu. Suunnilleen kaksi ja puolituntia pelkkää höpinää villakoirista... :) 

Lauantaina kello herätti puoli kahdeksan. Aamupala naamariin, auton pakkaus ja kojelauta kohti Saloa. Turun motarilla tuumailin sitä, miten hieno sää sattui meidän ekalle ulkonäyttelypäivälle! Paikanpäällä meillä oli koossa kolmen kopla, mukava porukka. Itse olen vielä aika peukalo keskellä kämmentä tuon puudelin viimeistelyn kanssa. Tai ehkä jos Onni napottaisi paikallaan kuin tatti, saattaisin osata itsekin. Usein tässä touhussa yksi ylimääräinen käsipari vaan on enemmän kuin tarpeen. 


 Perjantaina postiin oli tipahtanut saapumisilmoitus Postilta. Olin tilannut suomalaiselta perheyritykseltä Findogsilta shampoon Onnille. Tuote pääsi heti ekaa kertaa testaukseen. 

 Onni ei niin puuanuksesta välitä, mutta kapalossa mamin sylissä nautitaan (ja joskus nukutaan) hetki ennen föönausta. 

Valmiina lähtöön Porvooseen viimeisteltäväksi.

Kehän reunalla, saman teltan alla meitä oli siis kaiken kaikkiaan kaksi esittäjää sekä yksi superassistentti. Lisäksi kolme villakoiraa. Kaksi mustaa kääpiötä ja yksi aprikoosi keskari. Onni esiintyi ja liikkui hienosti ja minäkin sain kehuja Onnin esittämisestä. Ainoa asia, joka jäi nakertamaan oli se, että Onnin etuosaa ei tuomari kunnolla saanut tutkittua, koska Onni oli astetta innokkaampi kaveri. No mutta. Tästä jatkamme kesäkuun puolessa välissä ja vieläkin paremmalla itseluottamuksella. Sertijahti jatkuu!


 




Milo mies ei ihan näin pinkki ole. Teltta vääristää... :)

 Päivä melkeen pulkassa. Ennen teltan purkua teetä ja evästä.


Ansaittu. Jäätelöä suoraan lusikalta. Minun pieni mies.


Sunnuntaina äitienpäivä ja koko perheen voimin lähdettiin syömään. Ruokaa, kuohuviiniä, valkkaria, lisää ruokaa ja vielä jälkkäriä. Teki mieli kieriä takaisin kotiin. Onneksi meillä on meidän äiti, koska meidän äiti on parasäiti. 





 Äiti. 



Ilmeisesti ruoka ravintolassa oli niin hyvää, että kuvan maltoin ottaa talteen vain alkumaljasta. Ihana, ihana viikonloppu, vaikka se menikin niin nopeasti. 

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! 

-Jenna

lauantai 6. toukokuuta 2017

Kevättä ja aurinkoa!

Heissuli vei! 
Tällä hetkellä on niin hyvä fiilis, että se näkynee jo kahdessa ensimmäisessä sanassa.
Torstaina lähdin Vaasaan, sillä lauantaina odotti saksan alkeiden tentti kuoressaan. Olin saanut aiemmin kutsun mukaan katsomaan Sami Hedbergin ja Niko Kivelän tähdittämää Wings of Comedy - tapahtumaa. Pitkän ja tylsän, ehkä vähän tuskaisenkin bussimatkan jälkeen stand up show sopi paremmin kuin hyvin! Nauroin. Vatsalihakset kipeäksi. 

Miltei saman seurueen kanssa perjantaina syötiin maittava päivällinen Vaasan yhdessä suosituista ravintoloista, Faroksessa. Massut täynnä suunnattiin kannelle nauttimaan kevätillan hempeistä auringonsäteistä. Jälkkäriksi otettiin vielä parit oluet ja drinksut. Minä ja hän suunnattiin lähikaupan kautta kotiin ja katsottiin vielä yksi elokuva. Kauhuelokuva. Parasta. Näillä eväillä on kiva lauantaina aamulla herätä rauhassa, juoda aamukahvit ja kerrata saksan eriävät etuliitteet. Abfahren, ankommen, aussteigen ja niin edelleen. 

 Ruuan kanssa, mitäs muutakaan kuin pullo viiniä. 

 Alkuun kampasimpukoita. Yks mun ehdottomista lemppareista!

Pääruuaksi halusin kokeilla jotain vegeä, vaikken sitä oikeasti olekaan. Faroksen menusta löytyi vegepihvit ja olivat kyllä todella maittavia.


Kerta se on ensimmäinenkin, sangriaa... :)




Ihminen voi niin paljon paremmin kun ympärillä on ihania ihmisiä ja pari koiraa, hihi. 

Viettäkäähän mukavasti vielä viimeiset ripaukset viikonlopusta. Mä ajattelin huomenna aamulla heittää Onnin kanssa pitkän aamulenkin metässä ja vetästä pienen kuntopiirin. 

-Jenna